Kakamegan sademetsä

Meillä on ollut tässä nyt meneillään kaksiviikkoinen loma. Ensimmäisen viikon sairastin, tiedättehän. Toinen viikko jotenkin vaan meni vähän niinkun ohi.. No paitsi että käytiin me Heidin ja Jarkon kanssa Masenossa. Maseno on pieni paikka parinkymmenen matatukilometrin päässä Kisumusta. Lähdettiin aamulla Jeffreyn johdolla kahdeksaksi bussiasemalle ja hypättiin matatuun.
Kyllä, olen menettänyt matatu-neitsyyteni!
Matkustaminen olikin varsin leppoisaa, kun saatiin hyvät paikat edestä. Ihmisiä poimittiin kyytiin ja jätettiin kyydistä pitkin poikin, kai niissä kohdissa oli jotkut pysäkitkin, mutta ei meidän silmään erottunut. Ei se ollut niin kauheaa kun olin ajatellut, vaikka meitä olikin parhaimmillaan 18 ihmistä samassa pakussa. Ei kanoja. :)

Masenossa sijaitsee yhteistyökumppanimme, Maseno University. Paikallinen ystävämme Jeffrey johdatti meitä pitkin rauhallista maaseutumaista yliopistoaluetta. Yliopistolla on oma maatila ja sairaala, AIDS tukikeskus tms.. Masenossa ei sijaitse kauppoja laisinkaan, vain katukojuja ja kioskeja. Suomesta on nyt viisi kulttuurituottajaa harjottelussa juuri Masenossa. He ovat myös Terve Afrikka-verkoston kautta. "Masenon-tytöt" veivät meidät syömään heille jo tutuksi tulleeseen ruokapaikkaan. Tämä oli ensimmäinen kerta kun uskaltauduttiin syömään afrikkalaista ruokaa paikallisesta "ravintolasta". Ruoka oli erinomaisen hyvää, emme saaneet vatsatautia (koska jokainen on sen jo sairastanut). Palvelu oli nopeaa, joka on melekosen harvinaista näillä leveyspiireillä. Söin nautaa riisillä ja sukuma wikillä ja oli siinä yksi pala potaattiakin. :)

Annokseni

Ruokapaikka

Hypättiin Masenossa myös piki pikin kyytiin ja suunnattiin jälleen kerran päiväntasaajalle. Piki piki on se moottoripyörä. Ja sitten käytiin kattomassa Masenon apinoita. Jarkko kävi ostamassa niille kaksi banaaniakin. :)



Lauantaina lähdettiin porukalla sademetsään Eve, minä, Heidi, Heta, Jarkko, Nina, Hannele, saksalaisvahvistukset Sebastian ja Fabian, sekä brittityttö "that Hazelnut". Matkustettiin matatulla perille ja saatiin oma opas (joka veloitti kolmiskertaisen hinnan opastuksesta). Nähtiin lähinnä apinoita puiden latvustoissa ja perhosia ja ötököitä ja joku puskaeläin, vähän antiloopin kaltainen säikky metsänolento. Ja lintujen äänet kuuluivat kovasti, mutta ei niitä niin näkynyt kun muutama hassu.

Matkan alussa, tautalla näkyy "portti" sademetsään.

Aloitimme patikoinnin aamulla kahdeksalta, kun ulkona oli vielä viileää. Nähtiin ensiksi jotain punahäntäapinoita ja sitten sellaisia joilla oli valkoiset huiskuhännät. Minun kameralla ei niistä paljon kuvia saanut kun niin korkealla olivat. :( On muuten aivan uskomattoman korkeita nuo sademetsän puut, ei niitä saa kameraan mitenkään mahtumaan!

Matkaa kertyi yhteensä vajaat 10km. Käveltiin sademetsässä ja nousimme näköalapaikalle hirveä ylämäki sysimetsässä puuskuttaen. Siitä jatkoimme kuivan hiekkaharjun yli heinikkoon, josta käveltiin vesiputouksille.


Tultiin näköalapaikalta alaspäin kivikkoista rinnettä

Heinikkopolku

Vesiputous

 Matkalla tuli vastaan kaikenmaailman matoja ja termiittejä. Jarkko söi yhden termiitin. Miehet.

Termiitteejä

Matosia

Lopulta päästiin ostamaan kioskista kokikset ja jatkettiin tietä pitkin lähtöpaikalle. Matkan varrella käveltiin kylän ohi ja kuvattiin perimaalaista elämätä. Talot on rakennettu lehmänlantamössöstä. Kävimme museossa ensimmäisellä viikolla ja saimme käydä vastaanvanlaisissa taloissa sisällä. Siellä on pimeää ja huonekaluja ei ole juuri lainkaan. Nukkumapaikat on lattiasta pienellä kaiteella eristetty osa, jonka pohjalle levitetään huiveja ja vilttejä tms.

Jonkun piha. Portista kun astutaan sisään, ensimmäinen edessäsi oleva talo on ensimmäisen vaimon talo. Toisen ja kolmannen vaimon talot ovat sitten ensimmäisen vaimon talon vieressä. Pihapiiriin kuuluu myös aitaus karjalle ja ruokavarastot.

Lauantain retken jälkeen jokaisella tuntuu reisissä kävely ja kiipeily. Tekee ihan hyvää meille, ei olla paljoa liikuntaa täällä harrastettu. Lähinnä uitu uima-altaassa, muuta ei voi oikeen tehdä kun on niin kuuma. Osa tyttölöistä on kyllä jumpannut aika ajoin, jumppavideon tahtiin. Se on hyvä se! :)